Killan toiminta
IN MEMORIAM
Edith Sanmark 17.7.1919-24.6.2018
Olen muistellut Edithiä, Ettiä, näinä kesäisinä päivinä, hänen ilahtuneita, hymyileviä kasvojaan, kun tavattiin naapureina, voimistelukavereina ja ystävinä.
Useimmat muistot liittyivät Keravan Naisvoimistelijoihin ja sen Uskollisuuden Kiltaan, rakkaaseen seuraamme, jonka parissa me molemmat viihdyimme ja ahersimme monin eri tavoin, milloin liikkuen ja ohjatenkin.
Muistan, kun sodan aikana voimistelimme Keskuskoulun juhlasalissa. Välillä sammuivat valot, tuli ilmahälytys, ohjaajamme Satu Sariola, myöhemmin minun opettajatoverini, rauhoitteli meitä. Vaara ohi merkin kuultuamme jatkettiin. Niin kova into ja halu oli liikkua ja oppia uutta, sodasta ja sen vaaroista huolimatta. Etti oli siinä joukossa oivana esimerkkinä meille nuoremmille, turvallinen ja huolehtiva, eikä meitä pelottanut yhtään. Liikkumisen ilo vei ajatukset sodasta.
Erään illan muistan elävästi 40-luvulta. Seuralla oli tulossa 10-vuotisjuhlat, olimme innostuneita ja harjoittelimme ahkerasti. Kerran Satu kutsui meidät kotiinsa, sen tornihuoneeseen, hiomaan esitystämme. Uusi keskustaliikunta oli silloin vallannut jumppasalit Suomessa ja sen hienoudet piti meidänkin oppia. Mukana ryhmässä Etti, muutamia muita ja minä nuorimpana, Sadun taitavassa ohjauksessa. Oli tarkoitus käydä koko ohjelma lävitse, mutta se käden aaltoliike, jonka piti alkaa keskustasta ja virrata läpi vartalon aina sormenpäihin asti, ei tahtonutkaan onnistua. Paitsi Etiltä, jonka luontainen sulavuus sopi juuri tähän liikesarjaan. Niinpä me muut otimme mallia Etistä ja opimme mekin, kukin tavallamme. Ilta pimeni, oli kotiinlähdön aika, ilta oli kulunut tätä liikettä hioen, muu harjoittelu jäi toiseen iltaan.
Etti oli myös luonnon, kukkien ja lasten ystävä. Hän jututti lapsia tavatessaan, auttoi, jos tarvittiin, pani ojennukseen Pellin Marjan ja meidänkin villit pojat. Kerran kulkiessani hänen kanssaan tuli vastaan tyttöryhmä, joka heitteli karamellipapereita ympärilleen. Etti pysähtyi, pyysi ystävällisesti, että he nostaisivat roskat maasta. Eräs tytöistä sanoi: ”En minä niitä heittänyt, se oli joku muu.” Ettipä näytti esimerkkiä, hän keräsi itse roskat ja jatkoi matkaansa. Ottivatpa opikseen, siellä Kurkelan poluilla ja kujilla kulkijat.
Etti loi iloa ympärilleen, oli rakas ystävämme, Uskollisuuden Kiltamme kunniakiltamuorimme aivan loppuun asti. Hän antoi valoisalla elämänkatsomuksellaan meille muille intoa jatkamaan edelleen näillä ystävyyden poluilla. Kaipaamme ja kiitämme Ettiä kaikesta.
Norjo Järvelä
liikuntalehtori (e) Keravalta
ystävä ja kiltasisar, KNV ry:n kunniajäsen
NAISVOIMISTELIJA KAHDEKSALLA VUOSIKYMMENELLÄ
Keravan Naisvoimistelijat ry:n (KNV) jäsen 1940/1941 alkaen,
ohjaajan tehtävissä 10v aikavälillä 1953-73
Seuran puheenjohtaja 6v 1959-65
Johtokunnan jäsen 1945-46; 1957-58 ja 1972
Sihteeri 1947-56
Rahastonhoitaja 1966-71
Tilintarkastaja 1974-82
"KERRAN JUMPPARI, AINA JUMPPARI" (Etti)
Uskollisuuden Killan ensimmäinen kiltaäiti 1973-87
Kiltamenojen ohjaaja 1988-96
Kiltamuori 1997-2015
HUOMIONOSOITUKSET
SNLL:n (nyk. SVL) kultainen ansiomerkki 1969
Suomen urheilun hopeinen ansiomitali kultaristein 1971
SVUL:n piirin kultainen levyke 1977
Kutsuttu Keravan Naisvoimistelijat ry:n kunniajäseneksi 1997
Kutsuttu Uskollisuuden Killan kunniakiltamuoriksi 2016
Koonnut Marja-Liisa Marviala
Keravan Voimistelijat KNV ry / kiltavastaava
Mikä Uskollisuuden Kilta?
Uskollisuuden Killan voi perustaa 10 v svolilaista toimintaa harjoittanut serua. Killassa totetutetaan entisajan kilta-ajatusta sovelettuna Svolin henkeen ja toimintaan. Killat ovat numeroituja perustamisjärjestyksessä.
Ensimmäinen kilta, nro 1, on 15.4.1950 perustettu Helsingin Naisvoimistelijoiden U-Kilta.
Kiltatoiminta täytti vuonna 2020 siis 70 v. Keravan Uskollisuuden Kilta on perustettu 4.3.1973 ja on järjetysnumeroltaan 32.
Killan jäsenen tulee olla 25 vuotta täyttänyt ja 5 vuotta johonkin Voimisteluliiton jäsenseuraan kuulunut nykyinen tai entinen jäsen. Killan jäsen voi käyttää kiltamerkkiä.
Uskollisuusen Kilta on osa KNV:n normaalia toimintaa, kiltalainen on seuran jäsen.
U-Killalla on oma johtokunta:
-puheenjohtaja, joka on kiltaäiti (Lea Särkivuori)
-varapuheenjohtaja; kiltaemäntä (Marja-Liisa Marviala)
-sihteeri; muistiinmerkitsijä (Riitta Passi)
-rahastonhoitaja; raha-arkun vartija (Riitta Adler)
-jäsenkirjuri; jäsenkortistonhoitaja (Marja-Liisa Marviala)
-kiltamuori (Raina "Puppe" Lempinen)
Kiltamuorin nimitys on elinikäinen ja hän on killan kunniajäsen sekä muistojen arkun vaalija.
KNV:n U-Kilta osallistuu valtakunnallisiin kiltatapahtumiin ja retkiin. Yhteistoimintaa on naapurikiltojen Järvenpään, Tuusulan, Hyvinkään, Riihimäen, Mäntsälän ja Nurmijärven kiltojen kanssa, esim. vuosittain syksyllä pidettävä yhteinen kiltaparlamentti.
Uskollisuuden Killan jäsenissä on kahdeksan, jotka ovat harrastaneet seurassamme voimistelua yli 50 vuotta! Kaikki kahdeksan ovat voimistelunsa lomassa toimineet myös seuran vapaaehtoistyöntekijöinä. Näitä uskollisia seura muisti kevätnäytöksessä 2009 Suomen Voimisteluliitto Svoilin kultaisella harrastajamerkillä, joka on varustettu timantilla.
Timanttiset naiset ovat: Edith Sanmark, Norjo Järvelä, Mirjam Greis, Anneli Lindberg, Sirkka-Liisa Lindström, Raina Lempinen, Martta Skogster ja Jenny Stenius. Kiitokset näille seuraa ylläpitäville voimille!!
Martta Skogster täytti 90 v. 1.1.2018 Palvelutalo Vommassa.
Uskollisuuden Killasta Mirkku, Pirkko, Anja ja Marja-Liisa kävivät onnittelukäynnillä. Martta on ollut pitkänlinjan toimija seurassa alkaen vuodesta 1957. Hän toimi aikoinaan seuran johtokunnanjäsenenä 6 vuotta ja seuran sihteerinä 3 vuotta. U-Killan muistiinmerkitsijän postia Martta hoiti vuosina 1977-79.